Jotta päästään maaliin on oltava aluksi lähtöviivalla (oliko minun oma " kansanviisaus", vai nousiko ajatus olympilaisista joita meillä katsotaan ahkerasti) . Mutta siis asiaan.
Jotta pystyn arvioimaan mitä olen oppinut minun pitää selvittää mitä jo osaan. Niinkuin ensimmäisessä päivityksessä luettelin terveydenhuolto-oppilaitoksia on tullut koluttua aika ahkerasti. Terveydenhoitajaksi olen valmistunut kolme kertaa opisto, amk ja yamk. Tämä ei meinannut mennä kotiväen päähän, kuka hullu opiskelee samaan ammattiin useita kertoja.
Ihmisläheisen aiheen opiskelun aloitin 80 - luvulla Alkio- opistossa jossa opiskelin järjestö-ja nuorisotyötä. Meille kuului erityisesti huomioida kaikki Suomen juhla- yms.kansallispäivät ja miettiä niihin soveltuvaa ohjelmaa ja suomalaiseen tapaan ne vietettiin usein paikallisessa Ohrantähkässä. Tuolta on varmaan jäänyt käteen innokkuus tapahtumien järjestämiseen, olen valmis koulun huvitoimikunnan jäsen.
Seuraavaksi opiskelin kehitysvammahoitajaksi ja työskentelin Ruskeasuon erityiskoulussa. En meinannut muistaakkaan, että minulla on tälläinen koulumaailma kokemus. Käytännössä työskentelin etupäässä koulun asuntolassa.Melko pian jatkoin terveydenhoitaja opintoja, mutta jatkoin kesätöinä Uudenmaan erityishuoltopiirin leiriohjaajana. Myös terveydenhoitajan työn potilasjärjestöissä on tapahtunut paljon leireille ja kursseilla..Jos mietin yksittäistä sanaa joka kuvaa harrastuksiani ja työtäni niin se on Kurssi. Olen ollut töissä useilla kymmenillä ehkä jopa sadoilla kursseilla sekä koti- että ulkomailla.Kurssilaisten ohjaus ja opastus on ollut päätyöni. Nykyinen työni työterveyshoitajana on myöskin paljon ihmisten ohjausta. Tässä tunnen usein suurta riittämättämyyttä, mutta toisaalta myös epätietoisuutta jos asiakas ei esim. keskustelujeni jälkeen osoita minkäänlaista motivaatioa elämäntapamuutoksiin pitäisikö häntä kuitenkin yrittää vielä kannustaa, patistaa, uhkailla, ( kiristää :). Innokkaana odotan hetkiä jossa voin pohdiskella asiaa koulumaailmasta, mitä jos nuori ei osoita minkäänlaista kiinnostusta opetettavaan aineeseen, missä menee se raja mitä opettajalta voidaan vaatia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti