Minulla on ollut hyvin poikkeuksellinen syksy kolme ulkomaan reissua, mutta samalla päässyt testaamaan ja toteamaan, että verkkokurssi opinnot onnistuvat vaikka täältä Turkin Kusadasista.
Pitää kuitenkin nyt tehdä yhteenvetoa tutustumisjaksostani joka jäi ennen matkaa. Toisella viikolla pääsin seuraamaan neljän eri opettajan tunteja. Kahden ammattiaineita ja kahden yleisaineita opettavan joista kolme oli naisia ja yksi mies. Mielenkiintoisia havaintoja opettamisesta. Mies opettajan tunti oli Lanu opiskelijoille ( lapset ja nuoret osaamisalue) tunti oli toiminnallinen.Opiskelijat valmistivat lorukortteja päiväkoti harjoittelua varten,opiskelijat olivat selvästi innostuneita kun pääsivät askartelemaan.Olen huomannut saman myös aikuisten kursseja ohjatessa, aikuisetkin tykkäävät tehdä helppoja askartelutehtäviä. Opettajalla oli mukava rento tyyli luokkaa ohjatessa, opiskelijat ja minä myös samalla lailla (opettajan määräyksestä :) ) teimme kortteja ja opettaja siinä samalla ohessa kyseli opiskelijoilta muistoja lapsuudesta mitä satuja olivat kuulleet mitä loruja muistavat joita sitten voivat kertoa päiväkodissa. Hän sai opiskelijat pysymään kuulolla ja työn touhussa koko tunnin toisaalta tunnin aihe antoi siihen hyvät mahdollisuudet.
Seuraava tunti oli samalle ryhmälle mutta eri opettaja.Tunnin aihe liittyi syrjäytymiseen.Opettaja käytti learning cafe opetusmenetelmää joka oli opiskelijoille uusi tapa jakaa ajatuksia.Menetelmä sopi mielestäni kyseiselle tunnille hyvin ainoa miinus oli mielestäni aika.Tunti oli 45 min.josta noin 15 min alkuselvittelyyn kuka on paikalla ja mitä ja miten tänään tunnilla työskennellään joten noin 30 min oli tehokasta työskentelyaikaa.Toisaalta jos tiedetään, että ihminen pystyy kunnolla keskittymään 20 min intensiivisesti ( muistanko oikein) niin onko tälläiset lyhyet sessiot kuitenkin parempia, ne tuntuvat niin kovin lyhyiltä jos vertaa 1,5 tunnin luentoihin.
Ehkä noudatan tässä nyt samaa aikataulutusta jatkan hetken päästä merhaba siihen asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti